Katson kuumana höyryävää teetäni johon hiljalleen valuu jo sulaneita lumihiutaleita hiuksistani.
Pitkästä aikaa, tunnen olevani rakastettu ja täydellinen vain siksi koska olen olemassa, en siksi, että joku sanoisi sen minulle. Se pistää hymyilemään, vaikka varsinaisesti syytä ei olekkaan. Vai onko?
Hiljaa hyräillen tassuttelen yläkertaan jossa vastaani puskee lämmin vaniljan ja appelsiinin tuoksu. Tanssin pelkästä puhtaasta hyvästä olosta ja ilosta ja ymmärrän sen, en tarvitse stressiä tulevaisuudesta ollakseni onnellinen. Tarvisten vain aikaa, jotta uskaltaisin kuunnella itseäni ja sitä säveltä joka ei mollaa minua alas rumana ja arvottomana, vaan rakastaa minua keinuttaen hiljaa lumisateessa.
Avaan tietokoneeni ja alan kuunnella lempibiisiäni ja samassa sen sanat ampuvat enemmän kohti kuin koskaan ennen. Nauran onnesta ja ymmärrän, että jossain on joku joka rakastaa minua enemmän kuin ikinä uskoisinkaan. Suljen silmäni ja näen taas unesta tutun leijonan, sen katse on lempeä ja rakastava. Itken onnesta ja tunnen pisaroiden putoilevan käsivarsilleni. Niille käsille, joiden iho on paksumpaa kuin ulospäin näyttäisi, se on haarniskan tavoin suojannut monilta mielipahoilta. Juuri nyt haarniskani on kuitenkin täydellisen alhaalla. Kuuntelen kappaletta vielä hetken, kunnes teen jotain, mitä en ole tehnyt hetkeen. Avaan raamattuni ja luen sitä itkien vielä vuolaammin. Hyvä olo ja syvä rakkaus pyyhkäisevät ylitseni poistaen kaikki suorituspaineet tuoden tilalle syvän rakkauden ja puhtaan olon. Olen arvokas.
Tästä oivalluksesta riemastuneena juoksen alas ja suukotan vanhemipieni poskia ja kerron rakastavani heitä. Kasvojen ilmeet ovat yllättyneet äkillisestä hellyydenosoituksesta. RAKASTAN, RAKASTAN ja RAKASTAN! Nyt ja tässä. Olen onnellinen siitä, että uskalsin tehdä sen, rakastaa elämääni ja sen suomia lahjoja. Uskalsin rakastaa vihaamisen sijaan ja nauttia hetkestä tulevan murehtimisen sijaan.
Minä annoin itselleni tänään anteeksi kaiken tekemäni, sillä se on mennyttä, enkä kykene sitä enää muuttamaan. JA pyydän anteeksi kaikilta niiltä, joita olen satuttanut.
Annatko anteeksi? Sillä sinulle on jo annettu anteeksi, kaikki mitä oletkaan tehnyt.
<3 mahtavaa, eikö? =)

Nää sun postauksen on ihan super ihaniii! <3
VastaaPoistakiitos ihana. =) niin on kyllä sunkin! kasvattaa aina ihan sikana lukee sun ja muitten uskiste postauksii. =)<3
VastaaPoista